Painajainen paatilla vai odotukset lunastava lemmenlaiva?

Espoolaisen Idan päällimmäinen muisto kahden vuoden takaisesta abiristeilystä on toive sen loppumisesta. Laiva heittelehti myrskyävällä Itämerellä ja Ida vietti risteilyn kahdestakymmenestä tunnista viisitoista hytin vessassa, pää pöntössä.

- Olin unohtanut, että voin melkein aina merillä pahoin. Kaverit tahtoivat tietysti juhlia, joten olo oli aika yksinäinen. Paitsi silloin, kun ystäväni tahtoi käyttää hyttiä ihastuksensa kanssa.

Samana vuonna Idan kanssa risteilleet Jesse ja Lauri pitävät abivuoden kohokohtaansa aika lailla onnistuneempana. Molemmat pitivät hauskaa isolla porukalla, hyppivät PMMP:n keikalla "alusta loppuun, ilman hengähdystaukoja" - ja Lauri tapasi kaiken kukkuraksi tytön, jonka kanssa pitää edelleen yhtä.

- Me oltiin oltu samassa lukiossa kolme vuotta, mutta ei oltu edes huomattu toisiamme aiemmin. Siitäkin abiristeily on hyvä, että siellä kaikki tiukat kouluaikaiset kaveriporukat unohtuvat. Tai ainakin meillä myös ne hiljaisemmat tyypit olivat nyt täysillä menossa mukana.

Viime vuoden abi Meeri taas pitää laivareissua hyvänä päätöksenä penkkareiden juhlimiselle.

- Risteilyllä juhlitaan niin rankasti, että sen jälkeen tekee jo melkein mieli tarttua kirjaan. Itse en ainakaan kaivannut mitään biletystä koko lukuloman aikana, vaan pelkkä pöydillä tanssimisen ja aamuun asti jatkuneiden karaokesessioiden muisteleminen nauratti.