Suuri lukiolaistutkimus
Suuressa lukiolaistutkimuksessa kartoitettiin opiskelijoiden suosikkikoulut, haaveammatit ja unelmatyöpaikat. Asenne opiskeluun ja työelämään jakaa abit nautiskelijoihin, kyseenalaistajiin ja tunnollisiin.
Vaikka jokainen abiturientti onkin erilainen, oma persoonansa, jakaa T-Median suuren lukiolaistutkimuksen tulokset tämän kevään abit
kolmeen ryhmään: tunnollisiin, nautiskelijoihin ja kyseenalaistajiin. Tutkimukseen vastasi yli 5 000 lukiolaista ja tärkeimmiksi vedenjakajiksi nousivat lukiolaisten suhtautuminen työelämään ja työstä maksettavaan palkkaan.
Yli 40 prosenttia lukiolaisista kuuluu tunnollisten ryhmään. Keitä ovat sitten tunnolliset? Tunnolliset pärjäävät hyvin koulussa, näkevät vaivaa asettamiensa tavoitteiden eteen ja tähtäävät lukion jälkeen yliopistoon. Tunnolliset ovat kunnianhimoisia ja usein myös kilpailuhenkisiä, mikä ajaa heitä työelämässä haastaviin esimies- ja asiantuntijatehtäviin.
Nautiskelijat ovat hyvin lähellä tunnollisia, sillä heillekin menestyminen on tärkeää. Nautiskelijat eivät kuitenkaan halua panostaa opiskeluun yhtä paljon ja livahtavat mielellään sieltä, missä aita on matalin. Nautiskelija tekee työtä ansaitakseen rahaa ja valitsee palkan perusteella alan ja työpaikkansa. Lukiolaisista hieman yli 30 prosenttia kuuluu nautiskelijoiden ryhmään.
Siinä missä nautiskelija rankkaa rahan tärkeimmäksi, kyseenalaistaja ei pane taloudelliselle menestykselle paljonkaan painoa. Kyseenalaistajat eivät ole erityisen kilpailuhenkisiä tai urasuuntautuneita, vaan enemmänkin pohdiskelijoita. Kyseenalaistaja löytää tulevaisuuden työpaikan usein luovalta alalta, pienestä yrityksestä tai esimerkiksi järjestön palveluksesta. Alle 30 prosenttia lukiolaisista kuuluu kyseenalaistajien ryhmään.
Abien opiskelumotivaatio huipputasolla
Suuressa lukiolaistutkimuksessa udeltiin myös nuorten kokemuksia ja ajatuksia opiskelusta. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, ettei ilman kunnollista koulutusta pärjää nykypäivänä. Yhtä moni vastanneista arvioi pärjänneensä opinnoissaan hyvin.
Vastaajien mukaan lukio ei ole aina ollut ruusuilla tanssimista, sillä vain joka kymmenes lukiolainen kieltää stressanneensa opiskelusta.
Yliopisto on abien mukaan edelleen jatko-opiskelupaikkojen ykkönen, sillä kolmasosa vastaajista aikoo pyrkiä täysin varmasti akateemiselle uralle. Yli 40 prosenttia vastaajista pyrkii melko varmasti yliopistoon. Vain joka kuudestoista vastaaja ilmoittaa, ettei missään tapauksessa hae yliopistoon.
Ammattikorkeakoulut kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta ja yli puolet vastaajista ilmoittaakin hakevansa täysin varmasti tai melko varmasti ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Lukiolaistutkimuksen mukaan abit arvostavat jatko-opiskelua, sillä vain joka viidestoista vastaaja ilmoittaa, ettei missään tapauksessa hae ammattikorkeakouluun.
Abien opiskelumotivaatiosta kertoo myös se, että vain kolme prosenttia vastaajista aikoo pitää välivuoden ja vain joka kuudes harkitsee sitä. Viisi prosenttia lukiolaisista ilmoittaa menevänsä töihin. Opiskelijaelämä on abeilla kuitenkin selkeästi niskan päällä, sillä reippaasti yli 60 prosenttia vastaajista on täysin varma tai melko varma, että opiskelu jatkuu suoraan lukion jälkeen.
Maailmalle lähteminen kiinnostaa yli viidesosaa vastaajista. Hieman yli kolme prosenttia ilmoittaa pyrkivänsä täysin varmasti ulkomaille opiskelemaan.
Kohti asiantuntijuutta, kohti yrittäjyyttä

Suurin osa tunnollisista näkee itsensä tulevaisuudessa opetuksen ja koulutuksen saralla, mutta ero kyseenalaistajien ykkösvaihtoehtoon, kulttuuriin ja viihteeseen, on hiuksenhieno. Nautiskelijat ovat eniten kiinnostuneita mediasta ja viestinnästä.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös lukiolaisten toiveita tulevaisuuden ammattiasemasta. Kyseenalaistajista suurin osa voisi painaa duunia työntekijänä ilman sen suurempaa vastuuta, mutta myös asiantuntijan tehtävät houkuttelevat heistä monia. Selvästi eniten yrittäjähenkeä löytyy nautiskelijoilta, joista kolmannes voisi nähdä itsensä panemassa pystyyn omaa firmaa.
Johtajan vastuu ja valta kiinnostaa noin puolia tunnollisista, mutta nautiskelijoiden osuus on lähes yhtä korkea. Kaikkia kolmea ryhmää yhdistää kiinnostus asiantuntijan tehtäviin, joissa saa tehdä itsenäistä työtä ilman esimiesvelvollisuuksia tai tulosvastuuta.