Essi Rautiainen on juuri päässyt ranskan tentistä ulos ja kiirehtii seuraavaksi syömään. Samalla ehtii hyvin puhua opiskelupaikan valinnasta. 21-vuotias Rautiainen opiskelee ensimmäistä vuotta kansainvälistä liiketoimintaa Turun kauppakorkeakoulussa. Valinta ei ollut ihan itsestään selvä.

– Abivuonna mietin kaikenlaista, jopa oikista. Halusin lukea kieliä ja yhdistää niihin kansainvälisyyttä, josta olisi jotain hyötyä, enkä halunnut opettajaksi tai tulkiksi. Juttelin opon kanssa, joka ehdotti kauppatieteitä. Tutkin itse lisää, ja se tuntui omalta.

Vanhemmat suostuivat maksamaan valmennuskurssin, mutta Rautiaisen mielestä pääsykokeessa voi pärjätä ilmankin. Lukemisen määrä riippuu siitä, mihin kaupunkiin haluaa. Helsinki ykkösvaihtoehtona tarkoitti kahdeksan tunnin lukemista viitenä päivänä viikossa, kahden ja puolen kuukauden ajan.

– Kannattaa valmistautua henkisesti ja kysyä itseltään, pystyykö siihen.

Opiskelumotivaatiota kasvattamassa

Ensimmäisena vuonna irtosi opiskelupaikka Vaasasta, mutta Rautiainen päätti jäädä töihin Helsinkiin ja yrittää uudestaan vuoden päästä. Vanhemmat eivät olleet innostuneita päätöksestä, mutta alkoivat ymmärtää tyttären logiikkaa, kun hän sai säästettyä palkoista mukavasti rahaa opiskelua varten.

– Välivuoden aikana opiskelumotivaationi kasvoi ja pääsykoekirjojen asioista tuli konkreettisempia. Seurasin töissä Tallink Siljan lähtöselvityksessä esimerkiksi henkilöstöjohtamiskäytäntöjä. Ehdin lukea talouslehtiä ja katsoa maailmaa kauppatieteiden näkökulmasta.

Toisella yrittämällä Rautiainen pääsi lähemmäs Helsinkiä, Turkuun. Ensimmäiseen opiskelusyksyyn kuului viikottaisten bileiden lisäksi myös yksi kriisi.

– Suurin osa kavereista valitsee pää- tai sivuaineeksi laskentatoimea, joka on arvostettu aine meidän koulussa. Tuntui, että olen tyhmä enkä ikinä työllisty, ellen ota laskista tai kansantaloutta sivuaineeksi. Ryhmäpaine oli tosi suuri, koska kaikki tehdään ekana vuonna yhdessä. Olin jo paniikissa vaihtamassa koulua, mikä oli ihan typerää. Onneksi tajusin, että haluan opiskella sellaista, mistä oikeasti tykkään. Eli pääaineen ja kielien lisäksi markkinointia, johtamista tai taloussosiologiaa. Ei muita kannata kuunnella.

Aatu Mällisen ei tarvinnut kysyä opolta neuvoja. 25-vuotias muusikko tiesi jo yläasteella, että haluaa tehdä musiikkia työkseen.

Kajaanin musiikkiopistossa alkoi silloin workshop, jossa 10-vuotiaasta asti pianoa soittanut Mällinen pääsi tutustumaan jazziin ja funkiin. Nuoret pojat pääsivät musiikkiopiston ohessa toimivaan Kaukametsä Big Bandiin soittamaan ammattilaisten kanssa ja muun muassa Kirka solistinaan.

–Havahduin vuoden aikana siihen, että tämähän on aika kivaa. Siitä workshopista muutama muukin kajaanilainen kaveri päätyi ammattimuusikoksi samoja reittejä. En miettinyt muita vaihtoehtoja tosissani sen jälkeen.

Mällinen valmistui Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta ensin muusikoksi ja jatkoi opintoja silloisen Stadian, nykyisen Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkipedagogilinjalla. Neljä- ja puolivuotisesta koulutuksesta on menossa nyt viimeinen vuosi. Mällinen soittaa koskettimia pääosin Sami Saaren bändissä ja lisäksi opettaa, säveltää ja tuottaa musiikkia.

Lukiosta ammattikouluun

Viimeinen niitti Mällisen lukionjälkeisiin suunnitelmiin tuli Pop & Jazz Konservatorion musiikkileirillä Nakkilassa.

–Siellä tutustuin kavereihin, joiden kanssa teen töitä edelleen. Tajusin, mitä reittiä lähden jatkamaan ammattimuusikoksi. Ajattelin, että Pop/Jazz konservatorio olisi niin kuin se leiri, mutta kestäisi kolme vuotta, Mällinen nauraa.

– Siitä tuli silloin mun unelmien koulu. Kyllä se ensin tuntuikin leiriltä, mutta siellä tehtiin vähän enemmän töitä. Lähinnä se tarkoittaa omaa treeniä, jonka vakavuus on omista tavoitteista kiinni. Töitä kun on tarjolla vähän ja koulutettuja muusikoita paljon.

Konservatorion pääsykokeissa lukion arvosanoilla ei ole suurta painoarvoa, mutta Mällinen yritti silti jaksaa lukea ylioppilaskirjoituksiin. Pääasialliset kiinnostuksen kohteet olivat kuitenkin kaksi biisiä, joita hän treenasi pääsykoetta varten pari kuukautta.

Papereilla parempaa palkkaa

Myös Metropoliaan voi hakea suoraan lukiosta, mutta sisään on vaikeampi päästä kuin konservatorioon. Mällinen pitääkin konservatoriota eräänlaisena kolmen vuoden lähtötasotestinä ja etsikkoaikana.

– Konsa on vähän kuin välivuosi, koska siellä on aikaa treenata ja tutustua meininkiin. Ammattikorkeassa on paljon samoja opettajia ja käytännössä sen pääsykokeessa vaaditaan konsan tasoista soittoa. Se on yksi Helsingin vaikeapääsyisimmistä linjoista, ja moni ammattilaiskaveri on päässyt sisään vasta kolmannella kerralla.

Vaikka hyvä ammattimuusikko voi olla ilman papereitakin, Mällisen mielestä koulutus kannattaa. Moni tuttu on kiroillut, että olisi pitänyt tehdä se pedakoulu loppuun, koska valmistuneena saa parempaa palkkaa ja joskus myös helpommin opetustöitä.

– Koulu auttaa keskittymään musiikkiin paremmin. Jos sinne haluaa, ei muuta kuin ottaa instrumentin käteen ja alkaa treenata. Mutta pitää muistaa elääkin välillä.

OPISKELUAIKA

Sosiaalityöhön pätevöityy suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, joka sisältää sosiaalityön pääopinnot, esim. yhteiskuntatieteiden maisteri tai valtiotieteiden maisteri. Opiskelun tavoiteaika on 5 vuotta. Sosiaalialan ohjaukseen pätevöityy suorittamalla sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan AMK-tutkinnon, opiskeluaika noin 3,5 vuotta.

TYÖLLISTYMINEN

Sosiaaliala työllistää 180 000 ihmistä. Töitä on tarjolla ympäri Suomen niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

LISÄTIETOA

Sosiaaliala on palveluala, jonka asiakkaana meistä jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa. Työ sisältää esimerkiksi ongelmien ennaltaehkäisemistä, palvelujen tuottamista, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa sekä päätöksentekoa. Ala kasvaa ja monipuolistuu ja sinulla on mahdollisuus työskennellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Alan ammattilaisena voit myös ryhtyä yrittäjäksi.

Lisää tietoa sosiaalialasta löydät osoitteesta: 

www.arvostan.fi 

OPISKELUPAIKAT

Terveysalaa voi opiskella monessa ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen. Tutkintoja ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja, röntgenhoitaja, apuvälineteknikko, bioanalyytikko, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti, osteopaatti, geronomi. Yliopistoista voi valmistua esimerkiksi lääkäriksi, terveystieteen maisteriksi, ravitsemusterapeutiksi tai puheterapeutiksi.

OPISKELUAIKA

Ammattikorkeakouluissa on monenlaisia terveysalan tutkintoja. Opiskeluaika on yleensä 3,5 vuotta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintojen tavoitesuoritusaika on 6 vuotta, maisterintutkintojen 5 vuotta.

TYÖLLISTYMINEN

Alan työllisyystilanne on hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Terveyspalvelut työllistävät maassamme noin 180 000 henkilöä. Näistä henkilöistä noin 35 000 eli 20 prosenttia työskentelee terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä. Yksityinen terveydenhuoltosektori kasvaa ja sinne syntyy tasaisesti uusia työpaikkoja.

LISÄTIETOA 

Terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Työssä vaaditaan ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä kykyä työskennellä tiimeissä ja projekteissa. Toisen tilanteeseen on osattava eläytyä ja ottamaan vastuuta ratkaisuista, jotka ovat välillä vaikeitakin. Ala vaatii vankkaa ammattitaitoa, jota on koko ajan pidettävä yllä ja omaksuttava uutta, kun menetelmät ja välineet kehittyvät nopeasti.

Lisää tietoa terveysalasta löydät osoitteesta: 

www.arvostan.fi 

Teknologiateollisuus on merkittävin elinkeino Suomessa: 60 % Suomen koko viennistä ja 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista!

MITÄ OPISKELLA?

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa monenlaista osaamista ja monenlaisia osaajia, joilla on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Eniten yrityksissä tarvitaan teknologian osaajia, mutta töitä on myös myynnin ja markkinoinnin, oston ja hankinnan ammattilaisille sekä viestinnän, muotoilun, henkilöstöjohtamisen, rahoituksen ja ympäristöasioiden taitajille, myös tietojenkäsittelyn osaajia tarvitaan laajasti päätoimialojen yrityksissä.

Suomessa 290 000 henkilöä työskentelee teknologiateollisuudessa, joka on viiden erilaisen päätoimialan yritysten muodostama kokonaisuus:

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS 

Erikoistuminen ja innovatiivisuus on tunnusomaista elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä. Teknologioiden soveltaminen ja erilaisten osaamisten yhdisteleminen on nopeaa tuote- ja palveluratkaisuissa, esim: tietoliikennelaitteet ja -palvelut, lääketieteen elektroniikka, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät, kulkuneuvot ja nostolaitteet sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet. Elektroniikka ja sähköteollisuuden yrityksiä: ABB, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies.

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS   

Uuden teknologian nopea soveltaminen asiakaslähtöisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin on arkea kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä. Kokonaisratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin tuotetaan yhä enemmän verkostoissa, esim: risteilijät, laivojen ja voimaloiden moottorit, massa- ja paperikoneet, kiven ja mineraalien käsittelylaitteet, hissit, nosturit ja nostimet, metsä- ja maatalouskoneet sekä tietenkin kaikkien tuntemat oranssit sakset. Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä: Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Kone-cranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä.

METALLIEN JALOSTUS

Energian ja raaka-aineiden käyttö on tehokasta metalleja jalostavissa yrityksissä ja joissakin prosesseissa yritykset ovat maailman johtavia. Yli puolet maailman kuparista ja kolmannes nikkelistä valmistetaan suomalaisten kehittämällä ekologisella liekkisulatusmenetelmällä, joka tuottaa tarvitsemansa energian itse. Yritysten liiketoiminnassa korostuvat osaaminen, erikoistuminen, jalostusarvon nosto, uusimpien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja jalostusketjussa eteenpäin siirtyminen. Metallien jalostusyrityksiä: Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Sacotec.

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI 

Projektinhallinnan osaaminen, monimutkaisten toimittajaverkostojen hallinta ja johtaminen sekä yhteiset eettiset pelisäännöt on suunnitteluja konsultointiyrityksissä perustoimintaa. Monipuolisia suunnittelu- ja konsultointitöitä tehdään laajasti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Asiakkailleen insinööri- arkkitehti- ja suunnitteluyritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina osa arvoketjua. Suunnitelu- ja konsultointiyrityksiä: Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP.

TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikkaa on kaikkialla, ilman sitä yhteiskunta ei toimi. Lentokoneita, autoja, puhelimia, kodinkoneita ja kiinteistöjen lämpötilaa ohjataan ja hallitaan tietojärjestelmien avulla. Tuotantoprosessit maataloudesta teollisuuteen ovat tietotekniikkaohjattuja. Yhä useammat palvelut tuotetaan digitaalisesti tietoverkkojen kautta. Tietotekniikka-alan yritykset tekevät ohjelmistoja, tarjoavat tietotekniikan käyttämiseen liittyviä palveluja ja konsultointia, tietokantapalveluita, sisällön tuotantoa. Tietotekniikkayrityksiä: Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto.

Lue lisää:

www.opiskelijaboxi.fi
www.teknologiateollisuus.fi

MITÄ OPISKELLA?

Metsäteollisuudessa työskentelee monen eri alan ammattilaisia. Metsäteollisuusyritykst ovat suomalaisyrityksistä kansainvälisimpiä ja tarjoavat monipuolisia kansainvälisiä ja kotimaisia uramahollisuuksia sekä nykyisillä että uusilla liiketoiminta-alueilla. Suurimmalla osalla on tekniikan koulutus. Alan uudistuneet insinööri- ja DI-ohjelmat antavat entistä paremmat valmiudet työelämään. Osa suuntautuu suoraan metsäteollisuuteen, osalla on sähkö-, automaatio-, tai konetekniikan koulutus, osalla luonnontieteellinen tai kaupallinen koulutus. Valtteja työmarkkinoilla ovat uudenlainen osaaminen ja valmius osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

ALAN YRITYKSIÄ

Mm. Stora Enso, UPM, Metsä Group, Versowood, SCA Packaging, Sappi Finland, Kotkamills, Tervakoski, Puustelli, Vapo, Pölkky, Honkarakenne, Mondi ja ER-Saha.

TYÖLLISTYMINEN

Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 50 000 ja koko metsäklusteri 200 000 henkilöä. Maassamme toimii 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 240 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä.

Uudistuva metsäteollisuus tarvitsee monen eri alan ammattilaisia:

PUUNHANKINTA

PALKAT

Finanssiala tarjoaa kilpailukykyisen palkan ja hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen itse.

OPISKELUAIKA

Merkonomin tutkinto 2–3 vuotta, ammattikorkeakoulussa tradenomiksi 3,5 vuotta, yliopistossa esimerkiksi kauppatieteen tai oikeustieteen maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto 5 vuotta.

TYÖNANTAJIA

Nordea, OP-Pohjola-ryhmä, Säästöpankkiryhmä, Sampo Pankki, Handelsbanken, If, Tapiola, Fennia, Eläke-Fennia, Varma, Ilmarinen ja Etera

TYÖLLISTYMINEN

Finanssialalla on töissä yli 40 000 henkilöä. Töitä löytyy kaikilta suurimmilta paikkakunnilta.

LISÄTIETOA

Suuri osa finanssialalla työskentelevistä on opiskellut liiketalouteen ja businekseen liittyvää. Alalla arvostetaan monipuolista osaamista, asiakaspalvelutaitoa, tietoteknisiä taitoja sekä kielitaitoa.

OPISKELUPAIKAT

Jyväskylän AMK
Kymenlaakson AMK
Savonia AMK
Lahden AMK
Oulun seudun AMK
Laurea AMK
Metropolia AMK
Haaga-Helia AMK
Tampereen AMK
Turun AMK
Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Kuopion yliopisto
Lapin yliopisto
Aalto-yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Oulun yliopisto
Helmi Liiketalousopisto
Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

Millä perusteella valitset opiskelupaikkasi?

1. Oma kiinnostus alaa kohtaan
2. Opetuksen laatu
3. Alan hyvät työllisyysmahdollisuudet
4. Jatko-opiskelumahdollisuudet
5. Arvostus työmarkkinoilla
6. Nykyaikaisuus
7. Koulutuspaikasta valmistuneiden palkkataso
8. Kansainvälisyys
9. Sijainti suuressa kaupungissa
10. Sijainti lähellä kotipaikkakuntaani

Kuinka monta kertaa jaksaisit hakea ensisijaiseen kohteeseesi?

Yhden 1 %
Kaksi 43 %
Kolme 44 %
Neljä 5 %
Viisi tai enemmän 7 %

Jos et pääsekään toiveesi mukaiseen jatko-opiskelupaikkaan heti, niin mikä seuraavista vaihtoehdoista tuntuu sinusta nyt todennäköisimmältä?

Pidän välivuoden ja haen vuoden päästä uudelleen 38 %
Otan vastaan toissijaisen kohteen, mutta haen vuoden päästä uudelleen 54 %
Otan vastaan toissijaisen kohteen enkä hae uudelleen 8 %

Työelämää odotetaan innolla

Samaa mieltä:

Työ on minulle tärkeää 83 %
Taloudellinen menestys on minulle tärkeää 74 %
Odotan innolla työelämää 70 %
Tiedän tarkkaan mitä haluan tulevaisuuden työltäni 44 %
Minulle työnteon tärkein syy on rahan ansaitseminen 37 %
Nykymaailmassa korostetaan liikaa työn merkitystä 34 %

Iida Saksi, 22, hyvinvointiteknologian koulutusohjelma:         

”Insinöörin ammatti tuntuu jo ihan luonnolliselta.”

Iida abina:

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vietin välivuoden ja opiskelin lisää fysiikkaa ja kemiaa. Ajatuksenani oli hakeutua yliopistoon lukemaan biokemiaa tai lääketiedettä. Oamkin Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma kuulosti kuitenkin mielenkiintoiselta ja päätin rohkeasti hakeutua sinne opiskelemaan. Halusin ehdottomasti opiskella alaa, joka liittyy ihmisten hyvinvointiin. En ollut kuitenkaan koskaan ajatellut insinöörin ammattia, mutta nyt se tuntuu jo ihan luonnolliselta. Pääsykokeissa oli suuri hyöty pitkästä matematiikasta, ja niistä fysiikan ja kemian lisäkursseista.

Iida opiskelijana:

Oli aluksi yllätys, kuinka tietotekniikkapainotteista opiskelu oli. Sähkötekniikka ja ohjelmointi kiinnostavat nyt yhä enemmän. Osaan tehdä paljon uusia, erilaisia asioita muun muassa ohjelmoinnissa. Se on palkitsevaa. Olen tehnyt paljon projektitöitä ja nytkin työskentelen SpoCo-projektissa. Kehitämme kuntosaliharjoitteluun tarkoitettua rannetietokonetta ja tiimissämme on opiskelijoita myös liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan yksiköistä. Tavoitteenamme on kaupallistaa kehittämämme tuote, joten olemme mukana Oamkin Yrityshautomo-opinnoissa.

Iida töissä:

Tulevaisuudessa haluan suunnitella ja kehittää laitteita, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia. Sairaalateknologiset laitteet kiinnostavat erityisesti, ja täällä Oulussa on isoja alan yrityksiä, joihin hakea. Vahvuuteni työmarkkinoilla on se, että olen tehnyt jo opintojen aikana monenlaista. Mielestäni koulun tarjoamista kursseista ja projektitöistä kannattaa ottaa kaikki irti, sillä niistä saa valtavasti kokemusta ja oppii asioita työelämänkin näkökulmasta. Oman yrityksen perustaminenkaan ei ole mahdotonta, jos hyvä liikeidea syntyy.

INFO:

Oamkissa voi tekniikan alalla opiskella:

- Automaatiotekniikkaa
- Energiatekniikkaa
- Kone- ja tuotantotekniikkaa
- Rakennusalan työnjohtoa
- Rakennustekniikkaa
- Talotekniikkaa
- Tietotekniikkaa

Lue lisää: www.oamk.fi

Emmi Kuusitunturi, 21, ympäristöteknologian opiskelija:     

”Insinööriltä vaaditaan innovatiivisuutta.”

Emmi abina:

Vaikka olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja lukenut pitkän matematiikan, kemian ja fysiikan, en tiennyt lukion jälkeen, mihin hakisin opiskelemaan. Vietin vuoden töissä ja matkustellen, mikä selkeytti ajatuksia. Kiinnostuin ympäristöteknologiasta, sillä tämä on tulevaisuuden ala. Insinöörin ammatti kiinnosti sen käytännönläheisyyden takia. Hain MAMKiin ja kävin tekniikan alan pääsykokeissa. Niissä sai soveltaa matematiikkaa ja käyttää päättelykykyä.

Emmi opiskelijana:

Opiskelu täällä on tasapainossa: meillä ei ole vain luentoja ja laboratoriotyöt tuovat kevennystä opiskeluun. Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin paljon insinöörin perustaitoja, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, mutta pääsimme tekemään myös laboratoriotöitä. Kun opinnot etenevät, tulee yhä enemmän oman alan aineita, kuten ilma- tai melumittauksia, lainsäädäntöä, näytteenottoa ja muita elinympäristön turvallisuuteen liittyviä opintoja. Mikkeli ja MAMK ovat viihtyisän kokoisia. Olen aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa, jossa on hyvä porukka ja pääsee vaikuttamaan asioihin.

Emmi töissä:

Ympäristöteknologian koulutusohjelmasta valmistuttuaan voi hakeutua hyvin monenlaisiin ympäristöalan työtehtäviin joko teollisuuden, insinööritoimistojen, kuntien tai valtion eri toimialoille. Itseäni kiinnostavat teollisuuden ympäristöasiat. Haluan valmistuttuani nopeasti töihin johonkin isompaan yritykseen vastaamaan ympäristöasioista. Työelämässä insinööriltä vaaditaan kielitaitoa, innovatiivisuutta, avoimuutta ja sosiaalisia taitoja. MAMKissa on helppo oppia myös muuta kuin insinööritiedettä, sillä voin valita myös muiden koulutusohjelmien tarjonnasta kursseja.

INFO:

Hae keväällä opiskelemaan tekniikkaa MAMKiin:

- materiaalitekniikka
- sähkötekniikka
- talotekniikka
- ympäristöteknologia

Lue lisää: www.mamk.fi

Opintoihin sisältyy runsaasti käytännön taitoja kehittäviä osuuksia. Käytännönläheisyyttä opintoihin tuovat erityisesti yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavat projektityöt, joissa ratkotaan ammattilaisten kanssa työelämän ongelmia.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama TASSU-hanke on edistänyt mm. nuorten naisten hakeutumista tekniikan alalle ja alan töihin.

Marjo Lehtinen, 23, muovitekniikan opiskelija:      

”Sosiaalisia taitoja ja kielitaitoa arvostetaan työelämässä tekniikan alallakin.”

Marjo abina:

Olin lukion jälkeen vuoden töissä Metsolla kotikaupungissani Jyväskylässä. Siellä häipyivät ennakkoluuloni siitä, ettei lyhyellä matematiikalla tai naisena pärjäisi tekniikan alalla. Haluan suunnitella isoja koneita ja tehdä 3D-suunnittelua. Se on luovaa työtä; vähän kuin piirtämistä, mutta lopputulos on iso kone. Päätin hakea opiskelemaan Lahteen, koska muualla ei voinut opiskella muovitekniikkaa.

Marjo opiskelijana:

Opiskelen neljättä vuotta ja valmistun syksyllä. Olin välillä Vietnamissa vaihto-opiskelijana. Mielestäni opiskella kannattaa muutakin kuin vain matemaattisia aineita, koska sosiaalisia taitoja ja kielitaitoa arvostetaan työelämässä tekniikan alallakin. Eniten olen pitänyt luennoilla keskustelemisesta, joka on helppoa LAMKin pienissä ryhmissä. Opiskelijoita kannustetaan tuomaan omia ideoita esiin. Teoriaakin tarvitaan, mutta sitä sovelletaan nopeasti laboratorioissa ja yritysten kanssa yhdessä tehtävissä projekteissa.

Marjo töissä:

On kiehtovaa, kun saa suunnitella itse kymmenen metriä kanttiinsa olevan koneen tai sen tekemän tuotteen, vaikkapa pullon, koska siinä näkee oman kädenjälkensä. Alalla on tosi hyvät työmahdollisuudet, kun alalta on jäämässä moni eläkkeelle ja nuoria tarvitaan töissä. Muovitekniikan ammattilainen voi työllistyä myös metalli-, kone- tai valmistusteknologian töihin. Naiset ovat kysyttyjä työntekijöitä tekniikan alalla ja pärjäävät miesvaltaisessa porukassa oikein hyvin.

Lue lisää: www.lamk.fi/tassu